Eipä mulla oikeen muuta..

Lokakuu

Olimme lapsen kanssa lomalla, Ihanaa! Mutta oli ihanaa palata myös kotiin, syksy on saapunut, lehdet tippuneet puista, tuulee ja on kylmä. Tykkään kynttilöistä, olenkin joka ilta poltellut niitä. Ostin eilen uuden lyhdyn, olen niin hurahtanut valkoiseen, haluisinkin sellaisen kauniin valkoisen kodin (vaikkakin lapsi on vasta 8kk ja aloittaa ihan kohta sotkemaan kaikki paikat)...
Olimme eilen kirppiskierroksella, löysin lapselle paljon muumijuttuja (okei,itsellenihän ne ovat myös).. Muumitalon, muumikirjoja, muumilakanat ja kynäpurkiksi muumipurkki.
Pitäisi miettiä tulevaisuuttakin, koska mennä töihin ( tai tähän aikaa varmaan miettiä että mistä töitä..) On mulla vetämässä yksi juttu, mutta raaskinko viedä vielä pienen palleroni hoitoon?? Toisaalta kodinhoitotuella ei pitkälle pötkit..ei ole kiva olla "köyhä". Tulen kyllä hyvin vähällä toimeen, sillä eletään mitä on ja mihin on varaa..sen olen oppinut jo lapsuudesta!!! Olisi se silti ihanaa jos olisi varaa joskus vähän luksukseenkin ja blingblingiin :)

Kirjoja joista pidän

Haaveet

en jaksa pohdiskella...

Pään painan ruohikolle

ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.
Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.
-Tove Jansson

Tumman veden päällä

Näyttelijä Peter Franzénin esikoisromaani on liikuttava ja herkkävireinen kasvutarina Pohjois-Suomesta. Pieni poika avaa silmänsä aamulla, auringonvaloa ihmetellen. Ruokailua, leikkejä, ulkoilua. Kaikki tuntuu hellyttävän tutulta, jopa idylliseltä. Vähitellen keittiöstä alkaa öisin kuulua ääniä, riitaa ja itkua. Isä katoaa, äiti vie lapset isovanhempien luokse. Lapsi luottaa vailla ehtoja vanhempiinsa, ihailee heidän osaamistaan. On täynnä toivoa ja uskoa tulevaan. Mutta mitä tapahtuu lapselle kun tämä kuva särkyy ja arjessa leijuva uhka muuttuu jokapäiväiseksi? Peter Franzénin Tumman veden päällä on aseista riisuvan herkkä mutta myös riemastuttavan hauska kasvukuvaus. Franzén tavoittaa mainiosti pikkulasten tavan katsoa maailmaa. Tarinaa kuljetetaan pienten huomioiden, esineiden, tuoksujen ja tunnelmien kautta kohti suurta draamaa, hetkeä jolloin lapsuus ei olekaan enää sitä mitä lapsi luuli sen olevan.Peter Franzén osaa tislata tärkeän epätärkeästä, kirjoittaa arvaamattomista ja läikehtelevistä yksityiskohdista. Romaani on osa suomalaisen kirjallisuuden syvien lapsuuskuvausten vankkaa traditiota. (bookblus.fi)

Suosittelen tätä niin kaikille..tämä tuli uniin..

Talviunille vai etelään???

KAIKKI EIVÄT NUKU TALVIUNTA...NUUSKAMUIKKUNEN LÄHTEE POIS: ON SYKSY JA SATAA, MUUMIPEIKKO ON APEALLA PÄÄLLÄ. NUUSKAMUIKKUNEN TULEE HYVÄSTELEMÄÄN; HÄNEN ON AIKA LÄHTEÄ ETELÄÄN, POIS TALVEN ALTA..

Voisinko minäkin vain ottaa ja lähteä etelään tai mennä nukkumaan talviunta..kumpikin käy..on niin kylmää ja masentavaa..